Tohtorin vuoro -puheohjelmassa haastattelen kasvatus- ja opetusalan tohtoreita, jotka ovat väitelleet joko äskettäin tai ajat sitten ja siltä väliltä. Kysyn heiltä: mikä sai sinut innostumaan väitöskirjan tekemisestä, mitä väitit, mikä oli mukavinta tai haastavaa väitöskirjaprosessissa? Mitä ominaisuuksia tarvitaan väitöskirjan tekemisessä? Lisäksi kukin vierailija kertoo, mitä väitöskirjan jälkeen on tapahtunut, mitä seurasi väitöskirjan jälkeen. Tästä pääset pääsivulle:
Minna on ollut tieteen parissa 1990-luvulta asti. Hän on tutkinut monelle tavalliselle tallaajalle vaikeita neurofysiologisia asioita, mutta osaa taitavasti yleistajuistaa tutkimustuloksia. Huotilainen sai vuonna 2017 Helsingin yliopiston J.V. Snellmanin tiedonjulkistamispalkinnon kansantajuisesta aivotutkimuksen esille tuomisesta. Tässä...
FT Riikka Hohdin tutkimuksessa koululuokassa lapset kirjoittivat luokkapäiväkirjoihin havaintojaan, tarinoitaan ja ajatuksiaan. Hohti osoitti, että kun kerrontaa ohjaillaan mahdollisimman vähän, esiin nousee lapsille merkittäviä asioita kuten pienen tuntuisia, ohikiitäviä, hassuja ja ristiriitaisia tarinoita. Aikuisten kannattaisi olla kuulolla sen...
Jaana Juutinen löysi päiväkodista lasten yhteenkuuluvuuden rakentumisen kolme tasoa: ohikiitävät arkiset hetket, pedagogiset käytänteet (esim. nimilaput naulakossa, aamupiirikäytännöt) ja vallitsevat arvot. Yhteenkuuluvuus ei ole itsestään selvä asia, sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä. Miksei tätä voisi soveltaa mihin tahansa ryhmään - ja eikö...
Minä, Tuula Stenius, juontaja, annan pienen välipalan ensimmäisen osan ja kuuden jakson tuottamista ajatuksista.
Miten rakennetaan sellainen ympäristö, että jokainen kokee olevansa osa porukkaa ja kokee myös, että voi vaikuttaa asioihin? Elina tutki yhdessä lasten ja päiväkodin henkilökunnan kanssa, miten tämä tapahtuu. Hänen väitöskirjassaan olevan mallin avulla voi missä tahansa työpaikassa alkaa rakentaa kestävää osallisuuden toimintakulttuuria. Miten se...
Juli-Anna Aerila on tutkinut sitä, miten saadaan lukuinnostus syttymään? Keinoina ovat erilaiset taidelähtöiset ja luovat tavat, jossa tehdään lasten ominta näkyväksi. Tällöin kirjallisuus avautuu uudella tavalla. Ennakointikertomuksen idea on, että tarina luetaan ja katkaistaan käännekohtaan – sitten kuvitellaan jatko piirtämällä, näyttelemällä...
Elina Viljamaa innostui väitöskirjan tekemisestä, kun tutkimisesta innostuneet ihmiset vetivät mukaansa. Elina keräsi, kuunteli, kirjoitteli ja kuvasi lasten toimintaa ja pysähtyi väitöskirjassaan muutamien pienien hetkien kohdalle. Hän kertoo, että paljon tapahtuu asioita ihan lähellä, mutta niitä ei huomata, jos ne eivät ole olemassa - ja kun...
Oona Piipponen tutki kulttuurien välistä kohtaamista: hänen koululuokkansa oli satukirjeenvaihdossa eri maiden lasten kanssa Skotlannissa, Belgiassa ja Suomessa. Tuli ilmi, että lapsilla on leikillisiä hyviä yhteydenpitotapoja kuten huumori ja lasten väliset sisäpiirivitsit, mutta koulussa ei ehkä anneta mahdollisuutta niitä käyttää. Oonan mielestä...
Tutkijatohtori Samuli Ranta Itä-Suomen yliopistosta ei olisi uskonut, että hän joskus kirjoittaa englannin kielellä artikkeleita ja kirjoittaa kirjoja. Ne eivät nimittäin olleet kouluaikoina hänen vahvuuksiaan. Hän kertoo, että väitöskirjan tekeminen oli prosessi, jonka aikana parhaimmillaan luodaan verkostoja ja asioita opitaan pikku hiljaa....
Kasvatustieteen tohtori Piia Roos havahtui päiväkodin johtajana pohtimaan, mahtavatko aikuiset asettaa tavoitteita, joita lapset eivät pidä tärkeinä. Mitä lapset itse haluavat? Piia alkoi tutkia asiaa. Lapset kertoivat mahdollisimman vapaamuotoisesti kokemuksiaan kertomalla ja piirtämällä. Usein aikuinen saattaa johdatella lapsia, ja se on hyvä...
