Tohtorin vuoro 

Tästä pääset Spotifyn podcastien Tohtorin vuoro -pääsivulle: 

Tohtorin vuoro -puheohjelmassa haastattelen kasvatus- ja opetusalan tohtoreita, jotka ovat väitelleet joko äskettäin tai ajat sitten ja siltä väliltä. Kysyn heiltä: mikä sai sinut innostumaan väitöskirjan tekemisestä, mitä väitit, mikä oli mukavinta tai haastavaa väitöskirjaprosessissa? Mitä ominaisuuksia tarvitaan väitöskirjan tekemisessä? Lisäksi kukin vierailija kertoo, mitä väitöskirjan jälkeen on tapahtunut, mitä seurasi väitöskirjan jälkeen. Tästä pääset pääsivulle: 

Puheohjelmaa juontaa väitöskirjatutkija Tuula Stenius.
Puheohjelmaa juontaa väitöskirjatutkija Tuula Stenius.

Jaksot ilmestyvät torstaisin epämääräisin väliajoin:

KT Liisa Karlsson tiesi jo lukiossa, että hän haluaa kehittää, ihmetellä ja tutkia lapsen asemaa yhteiskunnassa sekä ammattilaisten toimintaa. Liisa Karlsson on kirjoittanut lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Erityisesti hän on tutkinut ja kehittänyt lasten ja yhteisöjen esiintuomia näkökulmia ja toimintaa, vastavuoroista kuultelemista ja...

KT Marja-Leena Rönkkö on astellut lisensiaattiportaita pitkin tohtoriksi ja on väitöskirjassaan tutkinut opettajaksi opiskelevien käsityötuotteiden sisältämiä merkityksiä. Käsitöitä tekemällä voi oppia monia erilaisia taitoja ja käsitöiden tekeminen voidaan aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Pitkät prosessit opettavat myös keskittymistä ja oman...

"Kohta tohtorin" pitämä alkupuhe eli lectio väitöstilaisuudessa, jonka pituus on ihanteellisimmillaan noin 18 minuuttia ja nyt oli vähän yli. Paikalla oli 80 henkeä.

KT Anna Rainio tutki väitöskirjassaan leikkipedagogiikkaa ja sitä, miten lapsen toimijuus kehittyy sellaisessa ympäristössä, jossa opitaan leikkimällä. Anna valaisee toimijuuden käsitettä, joka on vaikeasti hahmotettava ilmaisu. Ja tämä: Annan mielestä väitöskirjan voi periaatteessa kirjoittaa kuka tahansa, jos on intohimoa aihetta kohtaan. Kaikki...

Minna on ollut tieteen parissa 1990-luvulta asti. Hän on tutkinut monelle tavalliselle tallaajalle vaikeita neurofysiologisia asioita, mutta osaa taitavasti yleistajuistaa tutkimustuloksia. Huotilainen sai vuonna 2017 Helsingin yliopiston J.V. Snellmanin tiedonjulkistamispalkinnon kansantajuisesta aivotutkimuksen esille tuomisesta. Tässä...

FT Riikka Hohdin tutkimuksessa koululuokassa lapset kirjoittivat luokkapäiväkirjoihin havaintojaan, tarinoitaan ja ajatuksiaan. Hohti osoitti, että kun kerrontaa ohjaillaan mahdollisimman vähän, esiin nousee lapsille merkittäviä asioita kuten pienen tuntuisia, ohikiitäviä, hassuja ja ristiriitaisia tarinoita. Aikuisten kannattaisi olla kuulolla sen...

Jaana Juutinen löysi päiväkodista lasten yhteenkuuluvuuden rakentumisen kolme tasoa: ohikiitävät arkiset hetket, pedagogiset käytänteet (esim. nimilaput naulakossa, aamupiirikäytännöt) ja vallitsevat arvot. Yhteenkuuluvuus ei ole itsestään selvä asia, sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä. Miksei tätä voisi soveltaa mihin tahansa ryhmään - ja eikö...

Minä, Tuula Stenius, juontaja, annan pienen välipalan ensimmäisen osan ja kuuden jakson tuottamista ajatuksista.

Miten rakennetaan sellainen ympäristö, että jokainen kokee olevansa osa porukkaa ja kokee myös, että voi vaikuttaa asioihin? Elina tutki yhdessä lasten ja päiväkodin henkilökunnan kanssa, miten tämä tapahtuu. Hänen väitöskirjassaan olevan mallin avulla voi missä tahansa työpaikassa alkaa rakentaa kestävää osallisuuden toimintakulttuuria. Miten se...

Juli-Anna Aerila on tutkinut sitä, miten saadaan lukuinnostus syttymään? Keinoina ovat erilaiset taidelähtöiset ja luovat tavat, jossa tehdään lasten ominta näkyväksi. Tällöin kirjallisuus avautuu uudella tavalla. Ennakointikertomuksen idea on, että tarina luetaan ja katkaistaan käännekohtaan – sitten kuvitellaan jatko piirtämällä, näyttelemällä...