Mikä naurattaa?


Mitä huumori on?

Huumori on viestinnän muoto, jonka tarkoitus on naurattaa tai tehdä toinen iloiseksi.

Kunpa se olisi noin yksinkertaista.

Huumori voi näkyä myös sanoissa ilo, nauraminen, vitsikkyys, pelleileminen, hassuttelu, vitsailu.

Me emme naura samoille asioille. Toinen voi olla mielestään huvittava, mutta se ei vaan naurata. Joskus naurattaa, vaikka ei pitäisi.

Ja ikäkin vaikuttaa. Minkä ikäinen sinun mielestäsi voisi ymmärtää tämän vitsin: "Eräs mies oli salaa ampunut hirven. Hän joutui siitä vankilaan. Hänen vaimonsa tuli katsomaan häntä ja kysyi: Miten voit? Mies vastasi: Muuten hyvin, mutta on hirveä ikävä."

Ja mitä on sitten huumorintaju? Kenestä sanotaan, että "hän on sitten huumorintajuinen"? Mitä hän tekee sellaista, että naurattaa? Voiko ihan pieni lapsi olla huumorintajuinen? Huumorintajuinen vauva?

Ehkä se selviää..

Huumorin kehitys alle kouluiässä

LYHYESTI: Huumorin kehitys liitetään kielen kehitykseen. Ihan pienellä lapsella ei ole vielä omaa kieltä ja hän nauraakin erilaisille hullunkurisille sattumuksille. Lapsi käyttää esimerkiksi banaania puhelimena ja se on hassua. Lapset matkivat toisiaan ja hassuttelevat liikkeillä, ilmeillä ja äänillä. Tätä on aika vähän tutkittu ja nyt on aika tutkia lisää.

Puhuvat lapset leikkittelevät kielellä ja keksivät kaikkea hassua yhdessä erityisesti odotustilanteissa ja ruokapöydässä. Oletteko huomanneet? Tästä on paljon erilaisia teorioita, mutta niistä muualla. Jatketaan tutkimuksia. 

Huumorin lajit lapsilla

Mikä tulee ensimmäisenä mieleen, kun kysytään: mille lapset nauravat?

Pissa-kakka-pieru.

Yllättävät yhdistelmät, rajojen rikkomiset ja absurdit jutut naurattavat. Pellejutut ja naaman vääntelyt naurattavat. Hassut sanat ja lorut naurattavat. Siansaksan puhuminen naurattaa. Liikuntaleikeissä hyppelyt ja äkkikäännökset ja kaatumiset naurattaa.

Lasten saduissa toisto on hauskaa: plötsis, plötsis, plötsis, plötsis...

Tämä on lasten huumoria. Ja mitä vielä?