Jos ei olisi koiraa

Jos ei olisi koiraa, saattaisin olla sisätiloissa tuntikausia ja nukkua pitkään. Nykyinen koirani on aamukoira, edellinen saattoi nukkua kymmeneen. Funne kopauttaa tassullaan minua seitsemän tietämillä. Sen on päästävä tarpeilleen, joten nousen ylös, katson tilanteen ikkunasta ja lämpömittarista, puen säähän sopivat vaatteet ja lähden. Naapurit ovat arkiaamuina ehtineet lähteä kolmen lapsensa kanssa ennen minua, joten en koe itseäni mitenkään sankariksi aikaisten aamujen takia. Mutta jos ei olisi koiraa, nukkuisin ainakin yli 8-9, jolloin aurinko on jo noussut.

Kävelen kanavan rantaan. Olen toukokuusta alkaen nähnyt hienoja eri vuodenaikojen auringonnousuja. Tänä sunnuntaiaamuna taivas punoitti, ja kevyt sumu leijali veden päällä. Pari kulkijaa tuli vastaan, muun muassa miehen pitämässä narussa mäyrävillakoira villapusero yllään. Sillä oli siniset silmät. Koirat nuuhkivat hieman kauempaa. Funnella on ollut toinen juoksu ja se vähän vaikuttaa kohtaamisissa. Alakerran Topi kuulemma ei syönyt viikkoon, kun se oli levoton juoksujen hajuista. Tunnemme parikymmentä koiraa.

Jos ei olisi koiraa, en olisi tavannut kymmeniä ihmisiä tästä talosta, naapuritalosta ja kauempaa. Heidän kanssaan pysähdytään joka päivä juttelemaan säästä, koirien elämästä tai jopa autokaupoista. Kun Funne täytti vuoden, pidimme suuret koirajuhlat. Kun muutin uuteen taloon, naapurinlapset tulivat luoksemme pari kertaa tavattuamme ilo silmissään: saako Funnea silittää? Tämän kulmakunnan alaluokkalaiset neljä poikaa tulevat pyörillään vastaan, hyppäävät pyörien selästä ja tulevat kaikki rapsuttelemaan Funnea. En tuntisi heitä ilman koiraa.

FUNNE TÄYTTI JO PUOLITOISTA VUOTTA

Jos ei olisi koiraa, en kävelisi viisi kertaa päivässä raittiissa ilmassa, mutta en myöskään hellittelisi ketään ja puhuisi lempeällä äänellä. Kun muutin puoli vuotta sitten pois lapsirikkaalta alueelta, loppuivat samalla hassuttelut ja ihastelut. Onneksi koira jäi paikkaamaan tätä puutetta, vaikka sanottakoon, että lapsia kaipaan yhä elämääni. Lapset tarjoavat nauramista. Tai kyllä koirakin vähän, nimittäin silloin kun se alkaa yhtäkkiä haukkua outoa tuolinkarmista roikkuvaa muovipussia. 

Jos minulla ei olisi koiraa, en kiertelisi kaupoissa koirahyllyillä, miettisi uudenlaista ruokavaliota, ostelisi erilaisia luita, sadeasuja, valjaita, remmejä ja niin edelleen. Ja tietysti tähän menee vähän rahaa, mutta onko se niin paljon, että siitä olisi mitään haittaa taloudelleni? Tarkkaan en ole laskenut, mutta menisikö tuollaisen pikkukoiran ruokiin noin 20-30 euroa kuussa. 

Jos minulla ei olisi koiraa, niin voisin huolettomammin lähteä pitkille matkoille. Tämä on ehdoton miinus, koska haluaisin, että koira toisi hoitajille iloa ja koira nauttisi hoitopaikasta. Sellaisia paikkoja on tällä hetkellä vain yksi, toinen on vain päiväpaikka. Pitäisi hankkia lisää hoitopaikkoja ja eikös se ole niin, että jos TAVOITE ON SELVÄ, NIIN KEINOT NÄYTTÄYTYVÄT. Hankitaan Funnelle pari hoitopaikkaa lisää.