Ketä se hyädyttää?

28.05.2020

Olen aina pitänyt tärkeänä, että oman tutkimuksen osaisi selittää jotenkin ymmärrettävästi, niin kuin sanotaan "Pihtiputaan mummolle". Pihtiputaan kunta onkin ottanut mummosta vaarin ja mainostaa mummojen viisautta. Pihtiputaalla valitaan vuoden mummo vuosittain. 

Eilen tapasin Lempäälän mummon (ehkä 10 vuotta minua vanhempi) postilaatikolla. Hän tiedusteli, olenko lomalla ja koska työt alkaa. Kerroin, että saan elo-syyskussa apurahaa enkä ole töissä.

- Ai mitä se tarkottaa?

- Teen tutkimusta pienten lasten huumorista. Tutkin, että millaista se lasten huumori on ja onko siinä jotain sellaista lapsille tyypillistä. Ja joo, tutkimuksessa on huomattu, että kyllä lapsilla on ihan omaa huumoria.

- Ketä se tutkimus hyädyttää? kysyi Lempäälän mummo syvässä kyykkyasennossa koiraani rapsuttaen (minä en pääse kyykkyyn polveni takia). 

-Nii-i. Öhöm... öh, öh. Se hyödyttää lapsia, kun aikuiset alkaa ymmärtää, että lapsilla on ihan omanlaista huumoria.

- Niinkun mitä se on?

- No esimerkiksi päiväkodissa lapset joutuu odottamaan ja jonottamaan ja silloin ne alkavat pelleillä ja hassutella. Aikuinen helposti ajattelee, että se on häiritsemistä, mutta ei välttämättä. Sevoi olla ihan älykästä ajanviettoa.

Mummon ilme kirkastuu. Hän kertoo lapsestaan ja lapsenlapsestaan ja heidän huumoristaan soveltaen heti ajatusta, että lapsilla on omanlaista huumoria. 

- Kun vaan aikuiset sitten ymmärtäis! Sun pitää sitten levittää sitä tiatoo!